Vietin kiinnostavan illan kummallisuuksien sekä A.T. Lantin ja Styrox Boxin seurassa. Opin paljon kummituksista, peikoista, haltijoista sekä avaruusseikkailuista. Tiesittekö, että lakritsi on oivallista pimeää ainetta eli mitä parhainta rakettien polttoainetta? Keitä sitten ovat Lantti ja Styrox? Tietenkin Tatu ja Patu avaruuspilotteina.

Mauri Kunnaksen Kummallisuuksien käsikirja (Otava 2011) on asiallisen helppolukuinen kuvakirjan asuun puettu tietokirja taruolennoista, yliluonnollisista olennoista ja myyteistä. Kuvitus on taattua Kunnasta, monet hahmot (ja mahdollisesti kuvatkin) tulleet tutuiksi Kunnaksen aiemmista teoksista. Kirjan tekemiseen ovat osallistuneet myös Katariina "Hieroglyfi" Heilala ja Mirella "Magiikka" Mäkilä. Teos on mainio käsikirja, jonka avulla voi tehdä tutustumisretken monenlaisten kummallisuuksien maailmaan.

Aino Havukaisen ja Sami Toivosen Tatun ja Patun avaruusseikkailu (Otava 2011) on juuri niin hupaisan hauska kirja kuin tatutjapatut yleensä ovat. Avruuspilotteina touhukkaat Outolan heput kiitävät T.S.S. Banaksella (Tähtien välinen Seikkailusukkula Bananas) tutkimaan avaruutta. Matka muuttuu vielä hurjemmaksi seikkailuksi, kun jokin suuri (avaruusmutanttihirviö tjs.) ja outo törmää Bananakseen. Tähtiunionin emäaluksella kuita ja tähtiä varastelevasta isosta olennosta jo tiedetään, ja pian tarvitaankin Lantin ja Styroxin sekä pienen Lu-Rei-tytön tietoja ja taitoja ongelman ratkaisemiseen.

Kirja on ihan oikea avaruusseikkailukirja eikä sen lukijan tai kuuntelijan suinkaan tarvitse olla esikoululainen tai alaluokkalainen. Hieman mietityttää pitkien ja hankalien sanojen käyttö (fotoniprotoni on helpoimmasta päästä), mitenköhän vasta lukemaan oppineet tavaavat tiensä moisten sanojen ja sanayhdistelmien läpi? Mutta Tatun ja Patun avaruusseikkailu tuntuu kirjoitetun paljolti myös ajatellen aikuislukijoita, jotka hykertelevät erilaisten kielivitsien parissa. Perheen yhteisiin ja isompien koululaisten omiinkin lukuhetkiin kirja sopii. Kieli on elävää, tarina etenee, juoni vetää ja kuvitus on mainio. Eikös siinä ole kehua yhden kirjan tarpeiksi?