1345830045_img-ad72f61ab51d65fdb5a6b97c4Kevytmaito Tetra Rex Hytönen on hurmaava. Tosin en tietäisi mitä sanoisin ja miten käyttäytyisin, jos löytäisin kylpyammeesta kauneuskilpailuista haaveilevan lehmän, joka alkaisi ladella mielipiteitään muista lehmistä ("Lehmän pitää hyväksyä sukunsa, vaikka osa heistä olisi varsinaisia nautoja", s. 9), yksimahaisista ("Niin me lehmät kutsumme teitä. Märehtiminen on yhteydessä kypsemmän ajatustoiminnan kanssa." S. 10.) tai tarkemmin pienistä yksimahaisista ("Pikku vasikka kulta, sinä et vaikuta kovin älykkäältä. Eikä ole kaunista toljottaa toista suu auki, mutta toisaalta te ihmisvasikat ette ole kovin hyvin kasvatettuja. Mitä voi odottaa sellaisilta, jotka eivät syö joka aamu ravitsevaa heinämuhennosta kalsiumjauheen kera. Ei ihme, että päänne jäävät noin pieniksi." S. 9.). Mutta onneksi 8-vuotias Mercedes tietää miten toimia, kun hän kesken hampaiden iltapesun löytää suihkuverhon takaa autuaallisesti kylpevän Kevytmaito-lehmän.

Kevytmaidosta ja kielensä auto-onnettomuudessa halkaisseesta Mercedeksestä kertoo Leena Parkkinen lastenromaanissaan Miss Milky Ray (Teos 2011). Ja miten hauskasti ja oivaltavasti hän kertookaan! Kylpyhuonenokittelun jälkeen lehmä ja tyttö ystävystyvät. Mercedes päättää auttaa Kevytmaitoa hankkimaan erikoiskykyjä, jotta tämä pärjäisi voitokkaasti suklaatehtaan järjestämässä Nurmikon kaunein lehmä - kilpailussa ja saisi palkinnoksi kuvansa suklaapatukan käärepaperiin. Ongelmia aiheuttaa hallitseva voittonauta Muurikki pillijapullamaisten peesaajiensa kera. Pian Mercedeksellä ja Kevytmaidolla onkin käsissään iso ongelma: voiko vihreäksi muuttunut lehmä osallistua kauneuskilpailuun? Oman osansa kiusaamisesta saa kokea myös Mercedes vieraillessaan syntymäpäiväjuhlilla äitinsä valitsemaan hörhelöunelmamekkoon pukeutuneena. Mutta toisin kuin Kevytmaito Mercedes keksii kermakakkumaisen tavan päästä pilkkaajansa kanssa tasoihin.

Miss Milky Ray on hupaisa kirja, jossa koomiset tapahtumat seuraavat toisiaan. Mukana on tummempiakin sävyjä Kevytmaidon ja Mercedeksen kokemien kiusaamisten vuoksi. Toinen tumma sävy syntyy Mercedeksen äidin käytöksestä, jota ei juuri taustoiteta. Äiti tuntuu usein poissaolevalta ja eristäytyvältä, hän keskittyy TV-sarjojen katselemiseen. Joskus hän saa vanhemmuuskohtauksia, joiden aikana tytön on pakko syödä kaurapuuroa ja tehdä läksyjä, vaikka olisi kesäloma. Mercedeksen mielestä lapsensa rauhaan jättävä äiti on paras äiti. Kahdestaan elelevän äidin ja tyttären väleissä tuntuu olevan pinnanalaista hierrettä tai surua.

Itse tarinan lisäksi pidin kovasti myös Camilla Pentin värikkäästä ja mainiosta kuvituksesta, joka vaikuttaa siltä kuin Mercedes itse olisi piirtänyt kuvat.