1353665486_img-08efb7e75808e6c5dbb4a248d"äänettömän häviämisen saattoi vain aavistaa, jäähyväisten kieliopin" (s. 167). 18-vuotiaalle Christianille jäähyväisten kielioppi on hiljaisuutta, äänettömyyttä keskellä rakkautta ja surua. Tunteista ja tapahtumista Christian ei voi kertoa kenellekään, ettei jokin omin oma ja tärkein haihtuisi. Hiljaisuuteen vaikuttaa myös, että rakastettu, veneonnettomuudessa kuollut Stella, on ollut Christianin englanninopettaja. Niinpä Christian puhuu Stellalle mielessään koululla järjestetyssä muistotilaisuudessa.

Hetken hiljaisuus (Gummerus 2012; Schweigenminute 2008; suomennos Markku Mannila) on herkkävireinen pienoisromaanista ensirakkaudesta ja surusta. Aikakautta ei määritellä tarkasti, mutta aivan nykyaikaan romaani ei sijoitu. Pelkistetty ajankuva, viitteet Stellan Englannissa sotavankina olleeseen isään sekä teoksessa mainitut musiikit viitannevat 50-60-lukuihin, mahdollisesti ehkä 70-lukuun, mutta ajankohta ei ole kirjassa tärkeää, tunteet ovat.

Koulun muistotilaisuudessa Christianianin ajatukset vaeltavat, sattumanvaraiset huomiot juhlasalissa vievät hänen ajatuksensa kesään sekä Stellan ja hänen tapaamisiinsa. Teoksessa on tiettyä sekavuutta, jonka voi selittää Christianin surun kautta, koska juuri menetyksen kautta poika tapahtumia käsittelee. Tosin hieman ihmetyttää, miten on mahdollista että opettaja voi kesken vasta-alkaneen kouluvuoden yhtäkkiä lähteä pitkähkölle purjehdusmatkalle ja sijainenkin hankitaan vasta opettajan onnettomuuden jälkeen. Väilillä tulee myös tunne, että itseasiassa Christian kertookin tapahtumista pidemmän aikaperspektiivin takaa ("Tuota näkymää, ei hinausta vaan kuvaa siitä, minä en tule koskaan unohtamaan, sen aavistin jo silloin ja aavistukseni ovat käyneet toteen." s. 174).

Selkeimmin Christianin suru näkyy hänen kerronnassaan. Christian kertoo välillä tapahtumista ikään kuin sivusta Stellaa tarkastellen, välillä kesken kappaleen kolmaspersoona vaihtuukin suoraan puhutteluun ja noissa vetoamuksissa suoraan Stellalle on suurta kaipuuta ja murhetta:

"Myös tunnin jälkeen, käytävässä, sinä kuljit ohitseni katsettasi kohottamatta, olin jopa aistivinani käytöksessäsi harmistusta siitä, että olin yrittänyt nostaa itseäni esiin luokkatovereideni joukosta. Koulun pihalla - hänellä taisi olla valvontavuoro - hän istui yksinään vihreällä penkillä mietteisiinsä vaipuneena, ainakaan hänä eivät kiinnostaneet pikkupoikien hippaleikit eivätkä heidän ikuiset nahistelunsa." (S. 57.)
 
Christian kaipaa rakastetultaan salaisia merkkejä kesken oppituntien eikä ymmärrä miksi Stella pitäytyy kaikessa tiukasti opettajarooliinsa. Pojan nuoruus ja jonkinlainen viattoman haaveileva naiivius tulevat esiin hänen tulevaisuuden haaveissaan ja siinä, ettei hän ymmärrä tai tunnusta suhteessa olleiden opettajan ja oppilaan roolieroja.

Pienistä aikataso- ja tapahtumamutinoista huolimatta kirjasta jättää jäljelle haikeankauniin lukukokemuksen (kaunis etenkin on Christianin mielessä kulkeva kuva tyynystä, johon heidän päänsä ovat jättäneet yhteisin jäljen). Christianin rakkaus on totta, se välittyy teoksen sivuilta vahvasti. Stellan rakkaus tulee läpi peitetymmin, se on rivien väleissä, ehkä enemmän myös Christianin toiveissa. Romaanin voi lukea haikeana kuvauksena nuoren miehen ensirakkaudesta, mutta toki teoksesta löytyy syvempiäkin tulkintatasoja, voi esimerkiksi etsiä teoksessa tiuhasti viitatusta George Orwellin Eläinten vallankumouksesta ja sen vallankumouskäsitteistä vertauskuvia Christianin ja Stellan hieman epäsuhtaiseen ja kiellettyynkin rakkauteen. Stellan viimeinen viesti Christianille voidaan tulkita myös rakkauden ja surun ylikin kantavana voimana tai Stellan hengen vaatineeseen onnettomuuteen ja kivilaituriin viitaten heidän tuhoontuomitun rakkautensa kuvana, valinta on lukijan: "Love, Christian, is a warm bearing wave." (S. 162.)

Kirjan takakannessa viitataan W . H. Audenin runoon 'Kerro minulle, mitä rakkaus on'. Runo 'O Tell Me The Thruth About Love' kannatta lukea linkin takaa.

Ja vielä kustantajan virhe tai valinta: miksi romaanin nimiölehdellä ei mainita alkuteoksen nimeä?