Jospa jouluun valmistautumisen aloittaisikin lukemalla joulutonttujen sijaan joulukoirista? Koirien silmin näet voi tarkkailla perinteisiä jouluvalmisteluja tai koirien kanssa voi heittäytyä seikkailuun ja pelastaa maailman lasten joulun.
Eppu Nuotion Kingi-sarjan uusimmassa Kingi ja joulujen joulu (Otava 2012; kuvitus Katri Kirkkopelto) Kingi on jo 16-vuotias koiraherra eikä se enää jaksa touhuta ja juosta ulkona samaan tapaan kuin ennen, oma lämmin sohva on mukavin paikka. Sohva on paras paikka myös liki koko talon tarkkailuun,sillä huomiokykyään Kingi ei ole menettänyt. Jotain salaperäistä on ilmassa, taloa siivotaan turhan paljon, keittiöstä tulvivat mitä ihanimmat tuoksut, koristeita ja erilaisia valoja ripustetaan sinne tänne ja Keppinaisella tuntuu olevan jotain rapisevan outoa tekemistä vierashuoneen suljetun oven takana. Kingi laittaa salapoliisitaitonsa liikkeelle ja lopulta monen pitkän viikon ja päivän - ja yhden Kingin vatsaan luiskahtaneen piparkakkukaupungin - jälkeen kuuluu tuttu sana: joulu ja arvoitus ratkeaa. Kingi ja joulujen joulu on pehmeän lempeä jouluun valmistautumisen kuvaus, johon surumielisyyden säiettä tuo Kingin väsyminen ja korkea ikä, Kingin käytöksessä on kiintymyksen osoitusten ohella haikeaa luopumisen ja hyvästijätön makua. Mutta onnellinen koira on, jouluyönä se voi omalla sohvallaan todeta: "Voi antura ja kirsu kun elämä on kivaa". Katri Kirkkopellon mustavalkokuvitus tavoittaa etenkin kirjan koirien ilmeikkyyden hauskalla tavalla.
Aivan toisenlaisissa tunnelmissa liikkuu irlantilaisen Roddy Doylen Rover pelastaa joulun (tammi 2002; Rover Saves Christmas; 2001; kuvitus Brian Ajhar; suomennos Jaana Kapari). Hihittäjähoidosta tuttu Rover-koira saa Joulupukilta tehtävän (oikeastaan se kiristetään apuriksi, eihän se halua tyttöystävänsä tietävän Roverin leffareissusta ja tassunpitelystä aivan toisen tyttökoiran kanssa...), koska Joulupukin ykkösapuri Petteri Punakuono on vuoden ainoana työpäivänään mennyt flunssan vuoksi lakkoon. Rover sekä veljekset Robbie ja Jimmy, puolitoistavuotiaat tytöt Kayla ja Victoria sekä nimeä ja väriä vaihtava liskopariskunta pääsevät Pukin apureiksi lahjojen jakomatkalle. Lahjojen jakamisella on kiire. Jos lapset eivät saa lahjojaan ajoissa, eivät he usko Joulupukkiin ja silloin Joulupukki olisi vain vanha, hieman höperö ukko. Ehtivätkö he kiertää koko maapallon ja jakaa kaikille lapsille lahjat ennen jouluaamun auringonnousua?
Hihittäjähoidon tavoin Rover pelastaa joulun on riemastuttavan hassu ja kerronnan konventioilla leikittelevä kirja. Rover-kirjojen lukeminen vaatii lukijalta heittäytymistä ja temppuilevan kerronnan sietämistä, koska varsinaista tarinaa katkotaan välihuomautuksilla ja -luvuilla, suoraan lukijalle osoitetuilla kommenteilla ym. Huumori ilmenee ennen kaikkea dialogissa ja kerronnalla leikittelyssä. Lisähauskuutta tuovat pikkutyttöjen puheet. Pikkuinen Victoria esimerkiksi osaa sanoa vain "pylly-pylly" ja Kaylan sanavarasto käsittää kokonaisuudessaan yhden lauseen eli "Kukas sinä olet?". Tytöt ilmaisevat lausahduksillaan kaiken sanottavansa, mutta heistä pitävät ymmärtävät kyllä mitä he kulloinkin tarkoittavat. Rover pelastaa joulun on omalaatuinen mutta samaan aikaan joulun iloa ja hyvää tahtoa levittävä kirja. Suomalaislukija arvostaa myös irlantilaiskirjailijan Joulupukki-tietoutta: Pukki asuu Lapissa ("Neljäs luku Varoitus: Pidä hanskat kädessä ja hattu päässä, kun luet tämän luvun, sillä tämä tapahtuu Lapissa, Pohjois-Suomessa, ja siellä on hirveän kylmä.").
torstai, 13. joulukuu 2012
Kommentit